Käännä lyriikoita kahdella yksinkertaisella askeleella

  • Homepage
  • >
  • A
  • >
  • and hell followed with – those now sleep forever

Artisti and hell followed with -  Otsikko those now sleep forever

Lyriikat & Käännös: and hell followed with - those now sleep forever Alhaalla näet käännetyt and hell followed with lyriikat sivulta sivulle! Verkkosivustollamme löydät paljon muita käännettyjä lyriikoita. Katso meidän arkistomme ja muita lyriikoita, esimerkiksi paina esittäjän and hell followed with kirjainta a ja näe, mitä kappaleita meillä on enemmän esittäjältä and hell followed with meidän arkistostamme, kuten those now sleep forever.

Alkuperäinen

So still I remain beneath the stars. Their transient majesty blankets the sullen. The sound of the complacent tranquility whispers into my deafened ears. How fragile and taciturn, the breath of the night; a disturbance amongst us in the wake of my stir. My rest will in frustration wait as I have promised to shepherd my brothers. Beneath obsidian skies, I am compelled only through stubborn nature. I think only to harbor this adulation that in flames of passion or war will never burn. The discordant winds of war, its acrid scent stinging my eyes, can never blind the love I possess. And in silence have I sworn to remain ardent and impassioned. And may no enemy encircling lay hands upon that which I so feverishly love. I shall never abandon you, so speak not a word not another word. I'll be right here by your side. Though the burdened crown of weight upon weakened column shall end, I with dying breath have appeased this macerating creation by human hands. Oh how glorious the silence, all iniquities bereaved as it descends to Earth on this most shameless of evenings. I will never know another night to be the same. May the resonating word of the memory burn brighter than the spirit of my youth; that I perished the last of vitality so that others may persist so that my brothers may live on.

käännös

Joten silti pysyn tähtien alla. Heidän ohimenevä majesteettisuutensa peittää pahaa. Omahyväisen hiljaisuuden ääni kuiskaa kuuroutuneisiin korviini. Kuinka hauras ja hiljainen, yön hengitys; häiriö keskuudessamme sekoitukseni jälkeen. Lepo odottaa turhautuneena, kun olen luvannut paimentaa veljiäni. Obsidiaanisen taivaan alla minua pakotetaan vain itsepäinen luonto. Luulen vain pitävän tätä ihailua, joka intohimon tai sodan liekeissä ei koskaan palaa. Sodan ristiriitaiset tuulet, sen katkera tuoksu pistää silmiäni, eivät koskaan voi sokaista rakkautta, jota minulla on. Ja hiljaisuudessa olen vannonut pysyväni kiihkeänä ja intohimoisena. Eikä yksikään ympäröivä vihollinen saa laittaa käsiinsä sitä, jota rakastan niin kuumeisesti. En koskaan hylkää sinua, joten älä sano sanaakaan en muuta sanaa. Olen täällä vierelläsi. Vaikka heikentyneen pylvään kuormitettu painokruunu päättyy, minä kuolevalla hengityksellä olen rauhoittanut tätä masentavaa luomusta ihmisen käsillä. Voi kuinka loistava hiljaisuus, kaikki vääryydet, joita se laski laskeutuessaan maan päälle tänä häpeämättömimpänä iltana. En koskaan tiedä enempää yhtä yötä. Polttakoon muistin kaikuva sana kirkkaammin kuin nuoruuteni henki; että menetin viimeisen elinvoiman, jotta muut pysyisivät voimassa, jotta veljeni eläisivät edelleen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *