Käännä lyriikoita kahdella yksinkertaisella askeleella

  • Homepage
  • >
  • C
  • >
  • Cornelis Vreeswijk – Polaren Pär hos polisen

Artisti Cornelis Vreeswijk -  Otsikko Polaren Pär hos polisen

Lyriikat & Käännös: Cornelis Vreeswijk - Polaren Pär hos polisen Alhaalla näet käännetyt Cornelis Vreeswijk lyriikat sivulta sivulle! Verkkosivustollamme löydät paljon muita käännettyjä lyriikoita. Katso meidän arkistomme ja muita lyriikoita, esimerkiksi paina esittäjän Cornelis Vreeswijk kirjainta C ja näe, mitä kappaleita meillä on enemmän esittäjältä Cornelis Vreeswijk meidän arkistostamme, kuten Polaren Pär hos polisen.

Alkuperäinen

Polaren Pär gick ut för att ha kul en kväll
Och när han kom till sans så låg han i en cell Sedan den dan är Pär allergisk mot polis
Bara han ser en mässingknapp får han en kris Tidigt en söndagsmorgon knacka' Pär på min dörr
Aldrig jag skådat maken till blåtiror förr Pär! sa jag, vem har slagit dig? Vad har du gjort, min bror?
Hur kan det komma sig att du går utan skor? Fråga mig ej, medborgare, fråga ej hur jag mår
Låna mig en fåtölj, släng hit en styrketår! Jag var på väg från krogen - gående, som jag plär
Jag var som vanligt lätt berusad! sade Pär Då plötsligt kom en mänska fram och kopplade ett grepp
Kom med mig här ett tag! sa han. Men jag sa: Släpp! Visst var jag väl berusad, men jag var kry och rask!
Så han fick sig en snyting så han stöp pladask! Jag trodde nämligen, sa Pär, att han var homofil
Men det var fel. Han var polis! Fast en civil Vad som därefter hände är i tät dimma höljd
Men du kan ge dig fan på: det blir laga följd! Jag vaknade i en cell, kastades ut på stan!
Vart mina skor har tagit vägen - vete fan Polaren Pär gick ut för att ha kul en kväll
Men när han kom till sans så låg han i en cell Summan av våra laster är och förblir konstant
Det säger Aristoteles. Och det är sant 

käännös

Pultsari Pena itsensä illaksi juhliin keräsi,
kun taju palasi, hän putkassa heräsi. Siitä päivästä Penan inho on poliisi.
Jos näkee mesinkinapinkin tulee hälle epikiiisi. Aamulla sunnuntaivarhain, tuli Pena oveni luo.
Mistä lie hankkinut kaikki mustelmat nuo? Pena sanoin, kuka on lyönyt sua? Mitkä on sun sävelet?
Miten on mahdollista ett ilman kenkiä sä kävelet? Älä utele, kansalainen, mitä mua piinaa.
Lainaa mulle nojatuoli ja heitä mulle viinaa. Kapakkiin olin menossa - kävellen kuten ain.
Pienessä sopivassa hiprakassa, minä Pena vain. Sitten tuli yhtäkkiä mies ja musta otteen sai.
Nyt sitä mentiin sanoi hän. Mut mä sanoin, Hai! Kännis mä olin ja olo pirtee mut vakaa.
Ja hän sai nyrkistä, ja kadussa se makaa. Mä vain arvelin, sanoi Pena, ett hän oli homofiili.
Väärässä olin, hän oli poliisi, sellainen siviili. Kaikki muuta mitä muistan, on usvaa vaan.
Mutta se on saletti, että rosista saan. Heräsin putkassa ja minut heitettiin ulos.
Kengät olivat tipotiessä - mikä tulos! Pultsari Pena itsensä illaksi juhliin keräsi,
kun taju palasi hän putkassa heräsi. Paheidemma summa on ikuisesti vakaa.
Näin sanoo Aristoteles, hän sen takaa. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *