Käännä lyriikoita kahdella yksinkertaisella askeleella

  • Homepage
  • >
  • E
  • >
  • Emily Loizeau – Pays sauvage

Artisti Emily Loizeau -  Otsikko Pays sauvage

Lyriikat & Käännös: Emily Loizeau - Pays sauvage Alhaalla näet käännetyt Emily Loizeau lyriikat sivulta sivulle! Verkkosivustollamme löydät paljon muita käännettyjä lyriikoita. Katso meidän arkistomme ja muita lyriikoita, esimerkiksi paina esittäjän Emily Loizeau kirjainta E ja näe, mitä kappaleita meillä on enemmän esittäjältä Emily Loizeau meidän arkistostamme, kuten Pays sauvage.

Alkuperäinen

Te souviens-tu du pays des oiseaux ?
Tu sais celui où il fait toujours beau.
On dit qu’il n’existe plus,
on dit qu’il a disparu. Et dans mes songes, j’ai gravi des montagnes.
À l’horizon, les rivières s’éloignent.
Ils ont tué les oiseaux,
plus rien ne bouge, il fait chaud. Les orages ont balayé la plage,
il ne reste plus qu’un pays sauvage, sauvage. Les yeux perdus au fond des marécages,
j’ai retrouvé le reflet d’un visage.
Il avait quelque chose de toi
mais il est mort, il est froid. Du bout des doigts je caresse la vase,
Dieu qu’il était émouvant ce mirage.
J’ai entendu le cri du vent,
et j’ai pleuré doucement. Les orages ont balayé la plage,
il ne reste plus qu’un pays sauvage, sauvage. Tout s’écroule, je suis la pierre qui roule,
et le château de sable qui périt sous la vague.
Tout se casse, dis-moi ce qu’il se passe.
Je le trouvais si beau notre pays là-haut. Te souviens-tu du pays des oiseaux ?
Tu sais celui où il fait toujours beau.
On dit qu’il n’existe plus,
on dit qu’il a disparu. Je n’irai plus au bois quand je m’endors,
il est fini le temps des rivières d’or.
Où tu disais mon trésor,
il faudra vivre sans toi. Les orages ont balayé la plage,
il ne reste plus qu’un pays sauvage, sauvage.
Oh
Les orages ont balayé la plage,
il ne reste plus qu’un pays sauvage, sauvage. 

käännös

Muistatko sen lintujen maan? No sen,
Jossa oli sää aina poutainen.
Huhutaan pois jo menneen.
Huhutaan sen kadonneen. Vuorille kiipesin aatoksissain.
Virrat vie pois taivaanrantaan.
Vei lintujen hengen.
Tuli lämmintä, tyven. Myrskysää riepotteli törmää,
Villi maa on jäljellä enää, enää. Hukkui katsein syvälle suon silmään
Ja jälleen näin kuvajaisen erään
Vähän sinuun viittaavan, vaan
Nyt kylmän ja kuoliaan. Kosken saveen sormenpäin hellään,
Koskettavaa harhaa, Luoja sentään.
Mä ulvovan kuulin tuulen
Ja mä itkin hivenen. Myrskysää riepotteli törmää,
Villi maa on jäljellä enää, enää. Hiekkalinnana sortuvana
Kestän kaiken muunkin tavoin minä hetken.
Sinä kivenä vierivänä
Palan matkaa kuljen kauniin maamme tähden. Muistatko sen lintujen maan? No sen,
Jossa oli sää aina poutainen.
Huhutaan pois jo menneen.
Huhutaan sen kadonneen. Metsässä en enää käyne uneen
Vaipuessain. Sen ajan loppuneen
Tiennet, kulta, virtoineen,
Mun armaani, aarremaan. Myrskysää riepotteli törmää,
Villi maa on jäljellä enää, enää.
Voi
Myrskysää riepotteli törmää,
Villi maa on jäljellä enää, enää. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *