Käännä lyriikoita kahdella yksinkertaisella askeleella

  • Homepage
  • >
  • F
  • >
  • Fabrizio De André – Maria nella bottega di un falegname

Artisti Fabrizio De André -  Otsikko Maria nella bottega di un falegname

Lyriikat & Käännös: Fabrizio De André - Maria nella bottega di un falegname Alhaalla näet käännetyt Fabrizio De André lyriikat sivulta sivulle! Verkkosivustollamme löydät paljon muita käännettyjä lyriikoita. Katso meidän arkistomme ja muita lyriikoita, esimerkiksi paina esittäjän Fabrizio De André kirjainta F ja näe, mitä kappaleita meillä on enemmän esittäjältä Fabrizio De André meidän arkistostamme, kuten Maria nella bottega di un falegname.

Alkuperäinen

Maria:
"Falegname col martello
perché fai den den?
Con la pialla su quel legno
perché fai fren fren?
Costruisci le stampelle
per chi in guerra andò?
Dalla Nubia sulle mani
a casa ritornò?"  Il falegname:
"Mio martello non colpisce,
pialla mia non taglia
per foggiare gambe nuove
a chi le offrì in battaglia,
ma tre croci, due per chi
disertò per rubare,
la più grande per chi guerra
insegnò a disertare".  La gente:
"Alle tempie addormentate
di questa città
pulsa il cuore di un martello,
quando smetterà?
Falegname, su quel legno,
quanti corpi ormai,
quanto ancora con la pialla
lo assottiglierai?"  Maria:
"Alle piaghe, alle ferite
che sul legno fai,
falegname su quei tagli
manca il sangue, ormai,
perché spieghino da soli,
con le loro voci,
quali volti sbiancheranno
sopra le tue croci".  Il falegname:
"Questi ceppi che han portato
perché il mio sudore
li trasformi nell'immagine
di tre dolori,
vedran lacrime di Dimaco
e di Tito al ciglio
il più grande che tu guardi
abbraccerà tuo figlio".  La gente:
"Dalla strada alla montagna
sale il tuo den den
ogni valle di Giordania
impara il tuo fren fren;
qualche gruppo di dolore
muove il passo inquieto,
altri aspettan di far bere
a quelle seti aceto". 

käännös

Maria:
Puuseppä, miksi vasarasi
noin paukkuu?
Miksi höyläsi laudalla
noin suihkaa?
Kainalosauvojako teet
sille, joka lähti sotaan
ja Nubiasta käsillään
palasi kotiin? Puuseppä:
Vasarani ei pauku
eikä höyläni suihkaa
veistääkseni uusia jalkoja
niille, jotkan uhrasivat itsensä taistelulle,
vaan kolmea ristiä, kahta niille,
jotka karkasivat rintamalta varastaakseen
kalleimman hänen puolestaan, joka opetti
karkaamaan rintamalta. Ihmisjoukko:
Uinuvissa unissa
tämän kaupungin
pamppailee vasaran sydän.
Milloin se loppuu?
Puuseppä, montako iskua
vielä tähän puuhun,
paljonko höyläsi
vielä sitä leikkaa? Maria:
Näistä haavoista, näistä vammoista,
jotka olet puuhun tehnyt,
puuseppä, näistä viilloista
puuttuu enää veri,
jotta ne voisivat kertoa,
omilla äänillään,
keiden kasvot ovat kalpeneva
ristiesi yllä. Puuseppä:
Näitä puita, jotka he ovat tuoneet,
jotta hielläni
muuttaisin ne kuvaksi
kolminkertaisesta tuskasta,
ovat Dumachuksen ja Tituksen
kyyneleet kostuttava,
ja se suurin, jota katsot,
on ottava syliinsä sinun poikasi. Ihmisjoukko:
Kaduilta, jotka vievät vuorille
kuuluu sinun vasarasi pauke,
ja jokainen laakso Jordanin maassa
oppii erottamaan höyläsi suihkeen.
Jotkut tuskansa vallassa
liikehtivät rauhattomasti,
toiset odottavat antaakseen
janoaville juotavaksi etikkamaljan 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *