Käännä lyriikoita kahdella yksinkertaisella askeleella

  • Homepage
  • >
  • J
  • >
  • Jacques Brel – L’homme dans la cité

Artisti Jacques Brel -  Otsikko L'homme dans la cité

Lyriikat & Käännös: Jacques Brel - L'homme dans la cité Alhaalla näet käännetyt Jacques Brel lyriikat sivulta sivulle! Verkkosivustollamme löydät paljon muita käännettyjä lyriikoita. Katso meidän arkistomme ja muita lyriikoita, esimerkiksi paina esittäjän Jacques Brel kirjainta J ja näe, mitä kappaleita meillä on enemmän esittäjältä Jacques Brel meidän arkistostamme, kuten L'homme dans la cité.

Alkuperäinen

Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Que l'amour soit son royaume
Et l'espoir son invité
Et qu'il soit pareil aux arbres
Que mon père avait plantés
Fiers et nobles comme soir d'été
Et que les rires d'enfants
Qui lui tintent dans la tête
L'éclaboussent de reflets de fête Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Que son regard soit un psaume
Fait de soleils éclatés
Qu'il ne s'agenouille pas
Devant tout l'or d'un seigneur
Mais parfois pour cueillir une fleur
Et qu'il chasse de la main
A jamais et pour toujours
Les solutions qui seraient sans amour Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Et qui ne soit pas un baume
Mais une force une clarté
Et que sa colère soit juste
Jeune et belle comme l'orage
Qu'il ne soit jamais ni vieux ni sage
Et qu'il rechasse du temple
L'écrivain sans opinion
Marchand de rien marchand d'émotion Pourvu que nous vienne un homme
Aux portes de la cité
Avant que les autres hommes
Qui vivent dans la cité
Humiliés d'espoirs meurtris
Et lourds de leur colère froide
Ne dressent aux creux des nuits
De nouvelles barricades. 

käännös

Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Olisipa hänen kuningaskuntansa
Rakkaus ja toivo kutsuvieraansa
Ja olisipa hän isäni aikoinaan
Istuttamien puitten kaltainen
Ylväs ja jalo kuin kesäinen ilta
Ja lasten naurut jotka tinnittävät
Hänen päässänsä läikyttäisivät
Hänen päällensä juhlan kuvajaisia Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Olisipa hänen katseensa psalmi
Räjähtäneistä auringoista luotu
Kunpa hän ei polvistuisi eteen
Jonkun herran kaiken kullan
Vaan joskus poimiakseen kukan
Ja karistaa kädellään ainiaaksi
Ja lopullisesti ratkaisut
Jotka olisivat vailla rakkautta Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Ja kunpa hän ei olisi palsami
Vaan jokin voima jokin selvyys
Ja hänen raivonsa olisi oikeutettua
Nuorta ja ukkosen tavoin kaunista
Eikä olisi koskaan vanha eikä viisas
Ja karkottaisipa hän temppelistä
Sen mielipiteettömän kirjailijan
Tyhjänkauppaajan, tunnekauppaajan Tulisipa luoksemme mies
Kaupungin porteille
Ennen kuin kukaan muu mies
Joka kaupungissa asuu
Piestyjen odotusten nöyryyttämänä
Ja kolkon kiukkunsa painamana
Pistää monena yösydännä
Pystyyn uusia tiesulkuja. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *