Käännä lyriikoita kahdella yksinkertaisella askeleella

Artisti Schandmaul -  Otsikko Drachentöter

Lyriikat & Käännös: Schandmaul - Drachentöter Alhaalla näet käännetyt Schandmaul lyriikat sivulta sivulle! Verkkosivustollamme löydät paljon muita käännettyjä lyriikoita. Katso meidän arkistomme ja muita lyriikoita, esimerkiksi paina esittäjän Schandmaul kirjainta S ja näe, mitä kappaleita meillä on enemmän esittäjältä Schandmaul meidän arkistostamme, kuten Drachentöter.

Alkuperäinen

Ich ritt von Norden in die Stadt, und es war sehr sonderbar.
Kein Leben, obwohl es heller Tag noch war. Die Türen allesamt verschlossen,
Kein Fenster stand mehr und
Und begann daran zu pochen. Ein Spalt nur wurde es geöffnet,
Sah eine Hand, die an mir zerrte.
"Ihr seid zu spät! Er nahm bereits,
Was er begehrte." Rannt' zurück zu meinem Ross,
Ritt eilig aus der Stadt,
Viel zu wenig Zeit ich hatt'. Refrain:
Seht ihn euch an,
So strahlend schön, von Kraft gestählt.
Er sitzt hoch zu Ross,
Von Todesmut und Wut beseelt.
Dem Untier ständig auf der Jagd,
Für das, was es verbrochen hat.
Im ganzen Land ist er als Drachentöter wohlbekannt,
Der Drachentöter er genannt. In tiefes Schwarz der Gang getaucht,
Kaum atmen konnt' ich noch.
Blind vorwärts, und dann spürte ich ihn doch.
Ein rotes Glühen, ein lauter Schrei,
Er Flammen nach mir warf.
Ich führte die Klinge, schlug und traf!
Das Untier stöhnte,
Brach zusammen,
Schwarzes Drachenblut mich netzte
Und in mir eine Macht freisetzte!
Ich traf erneut und sah: er starb.
So trug ich Kunde in das Land
Und war fortan denn wohl bekannt. (Refrain) Der Drachentöter er genannt,
Als Drachentöter er bekannt,
So zieht er denn durchs ganze Land.
Der Drachentöter er genannt,
Als Drachentöter er bekannt,
So zieht er denn durchs ganze Land...
Der Drachentöter er genannt,
(Seht ihn euch an, so strahlend schön, von Kraft gestählt.)
Als Drachentöter er bekannt
(Er sitzt hoch zu Ross, von Todesmut und Wut beseelt.). 

käännös

Ratsastiin kaupunkiin pohjoisesta ja se oli kovin erikoista.
Ei lainkaan elämää, vaikka päivä oli vielä kirkas. Kaikki ovet suljettuja,
Yksikään ikkuna ei ollut enää auki ja
Ja koputin yhtä. Sitä raotettiin hieman,
Näin käden, joka tempaisi minusta kiinni.
"Olette myöhässä! Hän otti jo
Sen, mitä himoitsi". Juoksin takaisin ratsulleni,
Ratsastin kiiresti kaupungista
Minulla oli aivan liian vähän aikaa. Kertosäe
Katsokaahan häntä,
Niin loistavan kaunis, voiman karkaisema.
Hän istuu korkealla ratsullaan,
ammentaa uhkarohkeudestaan ja raivostaan,
Jahtaa säälimättömästi hirviötä
Sen tähden, mitä se tuhosi.
Koko maassa hänet tunnetaan lohikäärmeen surmaajana,
Häntä kutsutaan lohikäärmeen surmaajaksi. Sukelsin suuaukon syvään mustuuteen,
Tuskin pystyin hengittämään.
Sokeana etenin, ja kuitenkin tunsin sen.
Punainen hohto, kova karjaisu,
Se syöksi tulta kohti minua.
Heilautin miekkaa, löin ja osuin!
Hirviö voihkaisi,
Lyyhistyi,
Lohikäärmeen musta veri kasteli minut,
Ja vapautti minussa uuden voiman!
Osuin toistamiseen ja näin sen kuolleen.
Niin vein viestin valtakuntaan
Ja siitä lähtien minut tunnettiin. (Kertosäe) Lohikäärmeen surmaajaksi häntä kutsutaan
Lohikäärmeen surmaajana hänet tunnetaan
Niin hän kulkee halki koko maan.
Lohikäärmeen surmaajaksi häntä kutsutaan
Lohikäärmeen surmaajana hänet tunnetaan
Niin hän kulkee halki koko maan...
(Katsokaa häntä, niin loistavan kaunis, voiman karkaisema.)
Lohikäärmeen surmaajana hänet tunnetaan
(Hän istuu korkealla ratsullaan, ammentaa uhkarohkeudestaan ja raivostaan.) 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *